tiistai 29. joulukuuta 2009

Feta-tomaattifocaccia


Focaccian ohje on alkujaan jostakin muutaman vuoden takaisesta Pirkka-lehdestä ja siitä on muotoutunut vähän omanlaisensa. Leipä on tosi hyvää ja tulee yhdellä kohottamisella varsin nopsaan. Tällä on vedetty muutamat vappupiknikit sun muut ruokakekkerit.

Ainekset:

1/2 pussia perunamuussiaineksia (á 500 g)
3 dl vettä
vajaa pussi kuivahiivaa
1/2 dl oliiviöljyä
1 tl suolaa
reilu 5 dl sämpyläjauhoja

Päälle: puoli rasiaa kirsikkatomaatteja, noin puoli palaa (Patros, vaikkapa) fetajuustoa, rosmariiniä, oliiviöljyä

Puoli pussia perunamuussiaineksia sekoitetaan desiin kuumaa vettä. Settiin lisätään vielä kaksi desiä haaleaa vettä (niin että lopputulos on kuivahiivalle sopiva reipas kädenlämpöinen). Sekaan kipataan puolet vehnäjauhoista, joihin on sekoitettu kuivahiiva. Lisätään suola, oliiviöljy ja loput vehnäjauhot. Taputellaan pellille leivinpaperin päälle jauhotetulla kädellä (tarttuu aika liisterin tavoin kaikkialle) ja annetaan kohota 20 minuuttia.

Kohonneen leivän päälle painellaan puoliksi leikatut kirsikkatomaatit, fetapalat ja ripotellaan rosmariinia (tuore on tietenkin parasta, mutta kuivattukin menee). Lopuksi koko komeus voidellaan oliiviöljyllä. Paistetaan 225 asteessa noin 20 min.

.riikkis

sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Punajuuri-fetasalaatti ja kesäkurpitsarullat

Meillä jouluaaton kattaukseen on jo pidempään kuulunut punajuuri-fetasalaatti. Se on tosi hyvää! Mutsi on poiminut ohjeen jostakin ja alkuperäiseen tulee fetan sijaan vuohenjuustoa. Feta toimii sekin ihan hyvin, kun perheessä on muutama ei vuohenjuustosta pitävä.

Ainekset (4-6 henkilölle)

500 g tuoreita punajuuria
200g fetajuustoa
ruukku rucolaa
pari ruukkua erilaisia salaatteja
100 g pinjansiemeniä
tuoretta basilikaa

Kastike

1 dl oliiviöljyä
yhden sitruunan mehu
1 valkosipulin kynttä murskattuna
suolaa, mustapippuria, ripaus sokeria

Punajuuret pestään, mutta ei kuorita. Paistetaan uunissa 200 asteessa kypsiksi eli reilun tunnin verran. Kypsät punajuuret jäähdytetään, kuoritaan ja leikataan kuutioiksi. Pinjansiemenet paahdetaan pannulla. Salaatit revitään ja asetellaan vadille, päälle jäähtyneet punajuurikuutiot ja loput ainekset. Viimeisenä päälle nakataan kastike (tehdään ihan vaan sekottamalla kaikki ainekset yhteen).

Tapaspikkujoulujen innoittamina tehtiin kesäkurpitsarullia myös jouluaaton alkupalapöytään. Rullat on tosi yksinkertaiset tehdä ja ne on sellaista mun makuun sopivaa vähistä hyvistä raaka-aineista muodostuvaa settiä.

Ainekset:

kesäkurpitsa
paketti mozzarellaa
aurinkokuivattuja tomaatteja
basilikaa

Marinadiin: oliiviöljyä, vaaleaa balsamicoa, suolaa ja pippuria

Ensiksi leikellään juustohöylällä pitkiä kesäkurpitsasiivuja. Marinadin ainekset sekoitetaan ja kesäkurpitsasuikaleet laitetaan marinoitumaan noin tunniksi. Marinoituneet siivut kääritään rulliksi mozzarellasiivun, aurinkokuivatun tomaatin ja basilikanlehden kanssa. Lopuksi komeuden voi kiinnittää cocktail-tikulla, jos tuntuu ettei muuten pysy kasassa.

.riikkis

perjantai 25. joulukuuta 2009

Lime-siiderimarinoitu kylmäsavulohi

Vietettiin joulukuussa tapaspikkujouluja Antin ja Niinan luona. Isäntäväki tarjosi ihan superhyvää kylmäsavulohisysteemiä. Ohje oli kuulemma poimittu ehkä Pirkan tai Yhteishyvän ruokaliitteestä. Väsättiin tänään samanmoinen setti joulupäivän alkupalapöytään. Toimi taasen mainiosti! Ohje on sovellettu pikkujoulusysteemin mukaan, alkuperäisen reseptin sisältö on edelleen mysteeri.

Ainekset:

kaksi pakettia kylmäsavulohta
puska pienilehtistä salaattia
puoli puskaa rucolaa
puoli puskaa herneenversoja
neljä limeä
1,5 dl kuivaa omenasiideriä (kokki voi juoda loput!)
mustapippuria
viisi palaa ruisleipää

Kylmäsavulohi laitetaan marinadiin edellisenä iltana. Purkkiin laitetaan kalasiivut ja päälle kipataan siideri, yhden limen mehu ja mustapippuria. Käännellään ja laitetaan jääkaappiin jemmaan.

Vatiin revitään salaatti, rucola ja puolet herneenversioista. Päälle asetellaan lohisiivut. Leivänpalat paahdetaan ja siivutetaan. Komeus koristellaan limelohkoilla, leipäsiivuilla ja lopuilla herneenversoilla (kuvasta saa ehkä jonkunlaista osviittaa).

.riikkis

keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Bataattilaatikko


Testattiin viime jouluna bataattilaatikkoa ja oli muuten toimiva setti! Mun mielestä parempaa kuin mikään perinteinen joululaatikko. Oikeastaan bataattilaatikko maistuu vähän porkkana-ja perunalaatikon risteytykseltä. Ohje on Maku 6/08 -lehdestä.

Ainekset (yksi uunivuoka):

1 kg bataatteja
2 dl kermaa (joulun kunniaksi tietenkin kuohukermaa)
1 dl korppujauhoja
1/2 dl siirappia
muna
2 rkl öljyä
1 tl suolaa
1/4 tl valkopippuria
1/4 tl muskottia
1/4 tl inkivääriä

Pinnalle: korppujauhoja ja pari voinokaretta

Ensin kuoritaan ja lohkotaan bataatit. Keitetään kypsiksi, kaadetaan vesi pois ja survotaan. Sekaan lisätään loput aineet ja vatkataan sähkövatkaimella kuohkeaksi. Seos kipataan voideltuun uunivuokaan, laitetaan pinnalle korppujauhoa ja voinokareita ja paistetaan 150 asteisessa uunissa noin kaksi tuntia.

torstai 10. joulukuuta 2009

Torstain tomaattikeitto


Sain työpaikalla viikonloppuna tehdyistä kokkailusta yli jääneitä tomaatteja ja sitä kautta inspiraation kokeilla tomaattikeiton tekemistä. Ensimmäinen kerta muuten! Katsoin muutamaa ohjetta netistä, mutta päätin ryhtyä toimeen ihan fiilispohjalta. Hyvää tuli. Paulin mukaan parasta soppaa, mitä olen hänelle kokkaillut.

Ainekset:

9 tomaattia
puolitoista punasipulia
kaksi valkosipulinkynttä
puolikas tai kolmasosa pakettia voimakasta Koskenlaskijaa
3 rkl tomaattipyrettä
puoli desiä vettä
ripaus suolaa ja sokeria
mustapippuria
1 tl sambal oelekia
plus annoksen päälle krutonkeja

Ensin kaltataan tomaatit. Eli ristiviilto kannan kohdalle ja hetkeksi kiehuvaan veteen. Kun kuori alkaa irtoilla, nostetaan lautaselle jäähtymään. Sama käsittely kaikille tomaateille, minkä jälkeen ne kuoritaan ja kuutioidaan. Pilkotut sipulit ja valkosipulit freesataan öljyssä. Sekaan kipataan tomaatit ja annetaan hautua kymmenisen minuuttia. Lisätään vesi ja suristetaan sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisätään loput ainekset ja annetaan hautua kannen alla vartin verran. Tarjoillaan krutonkien kanssa.

maanantai 7. joulukuuta 2009

Itsenäisyyspäivän supersetti


Itsenäisyyspäivän kunniaksi päätin kokkailla vaimolle oikein kunnon herkkusetit ja hyvää niistä tulikin. Samalla rahalla olisi kyllä syönyt ravintolassakin, mutta tuskin olisi saanut yhtä hyviä mättöjä. Toisaalta ei olisi tarvinnut tiskata.

Alkupaloiksi ostin citymarketista valmiita tapasherkkuja joita on öljyssä semmoisessa kärryssä. Otin siitä artisokkaa, marinoituja herkkusieniä, aurinkokuivattua tomaattia ja valkosipulinkynsiä. Kaikki olivat tosi hyviä. Etenkin artisokat ja aurinkokuivatut tomaatit. Näiden lisäksi paahdoin paahtoleipää ja leikkelin ne kolmioiksi. Niiden kyytipojaksi laitoin oliiviöljyä johon lisäsin valkosipulia ja mustapippuria. Samaa öljyä käytimme myös salaatin kastikkeena.


Pääruuaksi tein kampelaa ja salaattia. Salaatiksi ostin semmoisen pirkan salaattimixin jossa oli kaikenlaisia värikkäitä salaatteja, jonka sekaan paahdoin cashew-pähkinöitä ja krutonkeja sekä pilkoin kirsikkatomaatteja ja paistoin vielä keon päälimmäiseksi ison vuohenjuustokiekon joka löytyi citymarketin juustotiskistä.

Saalaattihan oli siis lisuke kampelalle jonka valmistaminen oli helppoa kun osti valmiit fileet. Fileet pyöräytin aluksi pippurissa ja sitruunamehussa ennen kuin paistoin niiden molemmat puolet nopeasti pannulla. Puolikypsät fileet laitoin uunivuokaan ja niiden pinnalle reilun teelusikallisen punaista pestoa per file. Taisivat olla 15 min 200 asteisessa uunissa jotta kypsyivät sopiviksi. Kun laitoin kampelat lautaselle niin raastoin niiden pinnalle vielä pienet kasat parmesaania joka toi niihin mukavasti lisää makua.

Koko setin tekemiseen ei mennyt varmaan kuin puoli tuntia ja annokset olivat hienon näköisiä ja tosi hyviä. Kannattaa kokeilla. Pistän vielä vähän kauppalistaa tähän alle.

Tapasherkkuja oman maun mukaan
Oliiviöljyä
Paahtoleipää
Valkosipulia
Pippuria

Salaattisekoitus
Kirsikkatomaatteja
Cashew-pähkinöitä
Krutonkeja
Isot vuohenjuustokiekot

Kampelafileitä
Sitruunamehua
Pippuria
Punaista pestoa
Parmesanjuustoa

-Pauli-

lauantai 28. marraskuuta 2009

Kikhernemureke


Viime vuoden Maku-lehden joulunumerossa (6/08) oli monta kokeilemisen arvoista ohjetta, jotka jäivät sitten kuitenkin (kuten tavallista) testaamatta. Joka vuosi on joulu uusi, parempi tsemppi tänä vuonna. Minä en oikein tykkää perinteisistä jouluruoista, joten siksikin on kivaa löytää ei niin perinteisiä jouluherkkuja.

Murekkeesta tuli hyvää. Yllättävän hyvää oli Paulin tuomio. Raukka oli jotenkin ajatellut että kikhernemurekkeen täytyy olla tosi pahaa. No yllättyipä positiivisesti.

Ainekset:

3 dl kypsentämättömiä kikherneitä/ 600g kypsiä (minä laitoin kaksi säilykepurkillista, kun en jaksanut alkaa keittelemään)
150 g sipulia (koska minulla ei ole keittiövaakaa, laitoin kaksi kappaletta)
1 rkl rypsiöljyä (sipulin paistamiseen, luultavasti?)
2 dl kaurahiutaleita
1 dl kermaa
1 dl rypsiöljyä (laitoin oliiviöljyä, koska meillä ei ole yleensä mitään muuta)
4 munaa
2 rkl punaista thai currytahnaa. (voi muuten laittaa ihan reilusti!)
2 1/2 tl suolaa
2 tl anista (hyi saakeli, en laittanut!)
2 tl basilikaa
1/2 tl mustapippuria
150 g palsternakkaa raastettuna
2 dl auringonkukansiemeniä

Vuokaan: voita plus noin 1 dl seesaminsiemeniä

Jos setin tekee kuivista kikherneistä, niin niitä liotetaan yön yli ja keitetään sen jälkeen tunnin verran. Kuulosti sen verran aikaa vievältä, että ostin kaksi purkkia säilykeherneitä. Hyvä tuli niistäkin.

Sipulit pilkotaan ja paistetaan öljyssä. Kulhoon laitetaan kikherneet, sipulit, kaurahiutaleet, kerma, öljy, munat ja mausteet ja suristetaan takaiseksi sauvasekoittimella tai muulla koneella. Lopuksi lisätään palsternakkaraaste ja auringonkukansiemenet ja sekoitetaan sen verran vähän, että taikinaan jää rakennetta.

Leipävuoka vuorataan leivinpaperilla, voidellaan ja ripotellaan päälle seesaminsiemeniä. Taikina kipataan vuokaan ja paistetaan 175 asteessa tunnin verran.

Vaikka raaka-ainelista pitkältä näyttääkin, mureke valmistuu aika kätevästi. Leipävuokahan tähän tietenkin vaaditaan, meiltä sellainen sattuu löytymään erinäisten vuokaleipäkokeilujen ansiosta. Ja vinkkinä ettei ne kalliita ole, oma on ostettu kahdella eurolla Ikeasta.

Maku-lehdessähän mureke oli tosiaan listattu jouluruoaksi, mutta jättämällä aniksen pois siitä ei tullut mitenkään liian jouluinen. Toimi ihan mainiosti basmatiriisin ja salaatin kanssa.

torstai 26. marraskuuta 2009

Bataatti-porkkanasosesoppa

Onpa ollut vähän hiljaista ruokablogipuolella viime aikoina. Ankeat pimeät illat eivät oikein innosta uusiin kokeiluihin, äkkiä vaan jotain mättöä naaman eteen duunin jälkeen. Eikä valokuvatkaan onnistu niin hyvin kuin kunnollisessa päivänvalossa. Soppaa tuli kuitenkin kokkailtua ihan omasta päästä ja koska setti toimi varsin hyvin, niin tässä tulee ohje:

Ainekset (5-6 annosta)

kaksi isoa bataattia
neljä isoa porkkanaa
1,5 l vettä ja kasvisfondia
rasia Violan afrikan paprika -tuorejuustoa
purkki ruokakermaa
suolaa, mustapippuria, valkosipulirouhetta
loraus chili chipotle -kastiketta tai muuta vastaavaa

Bataatit ja porkkanat kuoritaan, leikataan reiluiksi paloiksi ja keitetään kypsiksi. Minä tykkään käyttää enemmän fondia kuin kasvisliemikuutioita, mutta nekin siis toimivat paremman puutteessa. Kasvisliemestä tulee ruokaan jotenkin vähän einesmäinen maku ja toisaalta vierastan myös niiden lisäaineita.

Kun kasvikset ovat kypsiä, kaadetaan vettä hieman vähemmäksi ja soseutetaan koko setti sauvasekoittimella. Sen jälkeen kattila siirretään takaisin hellalle ja sekaan kipataan tuorejuusto, kerma ja mausteet. Haudutellaan vielä joku kymmenisen minuuttia ja valmista on! Jos vettä tuli kaadettua pois liikaa ja sopasta tulee liian tönkköä, voi vettä taas lisätä. Tarjoillaan vaikkapa raejuuston kanssa.

maanantai 2. marraskuuta 2009

Perussettiä taas: soijarouhekastike pastalle

Opiskeluajoista alkaa olla jo niin monta vuotta aikaa, että tomaattimurskaan tehty soijarouhekastike maistuu taas. Joskus nimittäin siitä tuli syötyä itsensä ulos vuosikausiksi. Oikeasti ruoka on tosi helppo ja hyvä. Ja aineksetkin löytyy ainakin meillä oletustavarana kaapista.

Ruokaan tarvitaan:

2 dl soijarouhetta
vettä, loraus kasvisfondia
punasipuli
kaksi valkosipulinkynttä
kaksi porkkanaa
purkki tomaattimurskaa (Mutti toimii mainiosti!)
neljä tomaattia
purkki ruokakermaa
puoli purkkia Violan tomaatti-basilika -tuorejuustoa
ripaus sokeria, suolaa, mustapippuria
reilu teelusikallinen sambal oelekia
parmesaanilastuja

kaveriksi täysjyväspaghettia ja salaattia

Vesi keitetään kiehuvaksi vaikkapa vedenkeittimessä ja kaadetaan kulhoon soijarouheen päälle. Vettä kannattaa laittaa sen verran, että soijarouhe peittyy kunnolla. Sekaan lorautetaan teelusikallinen kasvisfondia. Soijarouheen annetaan turvota vartin verran, minkä jälkeen ylimääräinen neste valutetaan pois.

Sipuli ja valkosipulit pilkotaan, porkkanat raastetaan karkeaksi raasteeksi ja kaikki laitetaan paistinpannulle hetkeksi. Kun setti on vähän pehmennyt, lisätään soijarouhe ja käännellään hetki. Sekaan kipataan tomaattimurska, kuutioidut tomaatit ja ruokakerma. Lisätään sokeri, suola, mustapippuri ja sambal oelek ja annetaan hautua kymmenisen minuuttia. Lopuksi lisätään tuorejuusto ja tarkistetaan maku. Jos tarvitsee lisää potkua, laitetaan toinen lusikallinen sambal oelekia.

Spaghetti keitetään ohjeen mukaan. Annoksiin vuollaan päälle reilusti parmesaanilastuja.

.riikkis

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Marokkolainen kuskusilla kuorrutettu lohi

Uuniin menossa.


Glorian ruoka&viini -lehden (7/2009) numerossa otettiin tuntumaa uusiin lohiresepteihin. Ja totta onkin, että yleensä sunnuntain perusruoka eli uunilohi vedetään aika samanlaisella ohjeella. Kannatti testata, tämä ohje on hyvää vaihtelua perussettiin. Usein Glorian ruoka&viinin ohjeet on työlästä näpertelyä, mutta tämä lohi valmistui uunikuntoon noin vartissa.

Kaveriksi ei tarvita kuin salaattia. Valkkari toimisi varmasti mainiosti, ellei lauantaina olisi vähän venähtänyt reggae-keikalla.

Ainekset:

6-8 palaa lohta (noin 200 g per pala)

10 cm pala purjoa
2 1/2 dl vettä
2 rkl öljyä
1 tl suolaa
2 1/2 dl kuskusia
ruukku korianteria
20 mustaa oliivia (mä laitoin vihreitä, kun tykkään niistä enemmän)
2 limetin mehu
noin 1 1/2 dl öljyä

Ensin tehdään kuskuskuorrutus. Hienonna purjo ja pehmitä se pannulla öljytilkassa. Kuumenna kattilassa vesi, 2 rkl öljyä ja suola kiehuvaksi. Lisää kuskus ja valmista se paketin ohjeen mukaan.

Hienonna korianteri ja oliivit. Lisää ne, limettimehu ja purjo kypsän kuskusin joukkoon. Lisää öljyä sen verran, että kuskusista tulee kosteaa ja tahnamaista.

Laita lohipalat pellille ja ripota päälle vähän suolaa. Lusikoi kuskuskuorrutus lohipalasten päälle ja taputtele seos kalan pintaan. Paista 200 asteisessa uunissa noin 30 min (meidän uunissa meni kyllä 45 min). Tarjoile salaatin kanssa.

.riikkis

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Papu-bataattilaatikko

Ruoanlaitto lipesi taas vaiheeksi "kaikkea mitä kaapista löytyy" -henkiseksi helpoksi uuniruoaksi. Mikäs siinä, kun homma toimii. Annoksia tästä tulee ainakin neljälle.

Ainekset:

bataatti
kolme keskikokoista perunaa
punasipuli
muutama valkosipulinkynsi
tölkki Go Green -papusekoitusta
kaksi porkkanaa
puoli purkkia punaista pestoa
ruokakerma
pari kourallista emmental-raastetta
mustapippuria, suolaa

Ensin freesataan pilkotut punasipulit ja valkosipulinkynnet. Sekaan laitetaan porkkanasiivut ja huuhdellut pavut. Käännellään hetki ja kipataan sekaan pesto. Maustetaan mustapippurilla ja halutessa vielä suolalla.

Kuoritut ja siivutetut perunat ja bataatit ladotaan vuokaan. Sekaan kipataan paistinpannusetti ja päälle asetellaan vielä yksi kerros bataattisiivuja. Koko komeuden päälle kaadetaan purkki ruokakermaa ja ripotellaan pari kourallista juustoraastetta. Makukysymys tämäkin, Pauli laittaisi koko pussin ja kaloripoliisi eli minä ihan vähän vaan.

Paistetaan uunissa 200 asteessa noin tunti.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Meksikohenkinen lohi ja avokado-papu-maissisalaatti

Uusimmassa Maku-lehdessä (5/09) oli meksikon kalan ja avokado-maissisalaatin ohje. Meksikolaisen ruuan ystäviä kun olemme niin pitihän sitä kokeilla. Kala ei ollut kovinkaan onnistunut mutta salaatti ennakkoluuloistani huolimatta oli erittäin hyvää.

Salaatti:
1 prk kypsiä mustapapuja (esim. go green)
2 pss (400g) pakastemaissia
3 avokadoa kuutioituna
1 sipuli pieninä kuutioina

Salaatille tehtiin vielä kirpeä kastike jonka reseptin sovelsin seuraavasti kun kaikkia lehden raaka-aineita ei kaapissa ollut. Kastike tuo salaattiin kaiken maun joka olisi muuten aika tylsä.

2dl hienonnettua tuoretta korianteria
2 valkosipulinkynttä puristettuna
2 rkl oliiviöljyä
2 limetin mehut
1/2 tl jeeraa
1 rkl sweetchili -kastiketta
1 tl chipotle -kastiketta
suolaa
pippuria

Kastikkeen ainekset sekoitetaan keskenään, annetaan maustua vähintään puoli tuntia ja sekoitetaan lopuksi salaatin joukkoon.

Loheksi valittiin kalatiskiltä vajaa kilo kirjolohta jonka päälle piti kaataa joku Santa marian uusi tacomauste (lue: Santa Maria tex mex fish taco spicemix). Oikeaa maustetta kun ei Prismasta löytynyt niin otin hyllystä Santa marian fajitas spice mixin nimeltään Cilantro&lime ja ripottelin sen ohjeen mukaan kalan päälle. Mausteen päälle tuli vielä 150g mozzarellaa viipaloituna ennen uuniin laittoa. Ohjeen mukaan kalan piti kypsyä 150 asteisessa uunissa 15 min, mutta meillä kypsymiseen meni lähes tunti ja asteitakin nostettiin pariin sataan ensimmäsen puolen tunnin jälkeen. Lopulta kala oli kypsä, mozzaralla sulanut pitkin uunivuokaa ja juuston pinta rapsakka. Kalan mauste oli sentään kohtuullinen.

Näin siis tällä kertaa. Lopputuloksena siedettävä kala, mutta todella hyvä salaatti.

-Pauli-

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Kylmäsavulohiwrapit

Aina kun tekee tortillalätyistä jotain niin tulee tehtyä perus tortilloja. Ne on kyllä hyviä, mutta nyt oli vuorossa kylmä vaihtoehto eli wrapit. Kahviloissa on tullut syötyä vaikka mitä vetisiä viritelmiä jotka ei aina niin kovin maukkaita ole, joten piti laittaa itse paremmaksi. Hyviä niistä sitten tulikin.

Tortillalättyjä
Pippuri-yrtti tuorejuustoa
Kylmäsavulohta (Heimon kalan on hyvää!)
Salaattia
Tomaattia
Fetaa

Voitele lätty tuorejuustolla n. 2 rkl ja levitä täytteet siihen keskelle jonoon. Salaattia meni muutama lehti, pari puolitettua tomaatinsiivua, muutama slaissi lohta ja vähän fetaa. Kun käärit rullan kiinni niin kannattaa tehdä siitä todella tiukka. Mitä tiukemman saat niin sitä helpompi leikata ja sitä siistimpi siitä tulee. Leikatessa tee vinot leikkauspinnat niin saat paljon lisää näköä wrappeihin.

Täytteiksihän voi keksiä vaikka mitä. Kokeiltiin tuorejuuston tilalle punaista pestoa ja hyvä tuli silläkin, mutta sen kanssa voisi sopia paremmin vaikka kana tai isompi määrä fetaa. Lohi siihen ei oikein sopinut. Parmankinkku olisi jo aika luksusta samoin kuin puolikuivat tomaatit. Ei muuta kuin lisää kehittelemään. Taitaa olla seuraavissa kekkereissä tarjolla monenlaisia wrappeja....

-Pauli-

maanantai 21. syyskuuta 2009

Sieniteema jatkuu: tattilasagne


ei ruokakuvaa, mutta maisemakuva sienten alkuperäpaikasta

Onnistuin eilen iltalenkillä löytämään ison pakastepussillisen (koirankakkapussillisen, jos tarkkoja ollaan) punikkitatteja. Keräsin oitis kaiken mukaan ja suurin osa sienistä osoittautuikin virheettömiksi. Netistä ei meinannut löytyä millään tattilassen ohjetta, joten sovelsin vähän Pirkassa kuulemma olleesta pestoisesta sienilasagnesta. Ohje toimii varmasti herkkusienilläkin, mutta tateissa on ihan oma hieno makunsa.

Ainekset:

noin 6 dl kuutioituja esipaistettuja tatteja
purjo
puoli purkkia pestoa
juustoraastetta pinnalle
mustapippuria
täysjyvä -lasagnelevyjä

Sienet siivotaan, pilkotaan ja paistetaan voissa. Sekaan lisätään silputtu purjo ja kuullotetaan hetkinen. Maustetaan mustapippurilla. Suolaa ei tarvita, koska pesto on itsessään aika suolaista.

Maitokastike:

litra maitoa
puoli desiä vehnäjauhoja
50 g voita
puolikas paketti voimakasta koskenlaskijaa
valkopippuria

Voi sulatetaan kasarissa, kipataan sekaan jauhot ja ruskistetaan hetki. Kaadetaan sekaan maito ja annetaan kiehahtaa. Lopuksi sekaan laitetaan Koskenlaskija -palaset ja kuumennetaan kunnes juusto liukenee keitokseen. Maustetaan vielä valkopippurilla.

Lasse kootaan ihan perinteiseen malliin, eli ensin valkokastike, sitten levyt ja sienikerros, taas valkokastike ja niin edelleen. Minä teen yleensä lasagneen kaksi täytekerrosta, mutta sekin lienee makuasia. Pinnalle ripotellaan juustoraastetta ja paistetaan 175 asteessa noin tunti (ainakin meidän elämänsä ehtoopuolella olevalla uunilla).

.riikkis

lauantai 19. syyskuuta 2009

10 000 kävijää!

Keittokulman laskuri napsahti tänään yli 10 000 kävijän! Ihan mahtavaa! Laskurin pitäisi laskea vain uniikkeja kävijöitä, eikä saman kävijän käyntikerran kaikkia klikkauksia. Mene ja tietä, mutta kivalta tuntuu että blogi on löytänyt lukijoitakin. Kommentteja on vähänlaisesti, mutta taitaa täällä joku kuitenkin käydä :)

Juhlan kunniaksi poimitaan kukkapenkistä yksi lilja ja poksautetaan cava-pullo auki. Ja tuo kuvan cava on muuten oikein hyvää.

.riikkis

maanantai 14. syyskuuta 2009

Maanantai-illan soijasuikalelaatikko

Välillä tuntuu, että kunnollisten proteiinipitoisten kasvisruokien keksimiseen saa ihan kunnolla vaivata päätään. Helppohan sitä on yhdistellä kasviksia ja juustoja, mutta ainakin meidän kasvisruoissa proteiinipitoisuus jää usein surkeaksi.

Soija toimii hyvin kasvissyöjän proteiinilähteenä ja siitä kyllä saa kehiteltyä kaikenlaista, kunhan jaksaa vähän soveltaa. Rakenteen saa hyväksi kun jaksaa käyttää suikaleet vielä pannulla keittämisen jälkeen.

Maanantai-illan soijasuikalelaatikko menee näin:

reilu 3 dl soijasuikaleita
pala purjoa
puolikas kesäkurpitsa
neljä tuoretta herkkusientä
tölkki paseerattua tomaattia (vaikkapa Mutti 370 g)
ruokakerma
puolikas paketti voimakasta Koskenlaskijaa
7 dl täysjyvä-fusillia
kolme mietoa chiliä
suolaa, mustapippuria, rosmariinia
kasvisliemikuutio
korppujauhoa

Soijasuikaleet keitetään runsaassa vedessä kasvisliemikuution kanssa noin 10 min ja valutetaan niistä neste pois. Samoin pasta keitetään vähän al denteksi pussin ohjeen mukaan. Pilkotut purjo, kesäkurpitsa ja sienet kuullotetaan pannulla, sekaan lisätään soijasuikaleet ja paistellaan hetki. Maustetaan pippurilla, chilillä ja rosmariinilla.

Uunivuokaan kipataan keitetty pasta, kasvispaistos, palasteltu Koskenlaskija, tomaattimurska ja ruokakerma. Sekoitetaan. Päälle ripotellaan korppujauhot ja paistetaan 200 asteessa noin tunti.

.riikkis

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Kantarelli-rucolapasta


Tämä syksy näyttää muodostuvan ihan mahtavaksi sienten osalta. Kantarellien kanssa saa käyttää jo mielikuvitusta, niitä kun kertyy pakastepussin päivävauhdilla. Ilollahan sieniä pakastaakin, eipähän tarvitse ostaa talvella niin paljon herkkusieniä.

Tänään kokkasin ystäväni Kaisan vinkistä pastaa ilman kermaa. Kermakastikehan on sienten perusseuralainen. Hyvin toimii ilman kermaakin! Voita oli tosin pakko laittaa mukaan, koska mun mielestä tuoreet metsäsienet nyt vaan kaipaavat sitä.

Pasta-ainekset:

tuoreita kantarelleja
purjoa
kesäkurpitsaa
rucolaa
parmesaania
pari valkosipulinkynttä
voita, oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria

kaveriksi täysjyväpastaa

Sienet puhdistetaan, pilkotaan ja annetaan olla pannulla kunnes kaikki neste on poistunut. Sekaan laitetaan pieni pala voita, pilkotut valkosipulit, purjo ja kesäkurpitsasiivut. Kuullotetaan hetki ja maustetaan suolalla ja mustapippurilla. Kun kasvikset ovat sopivan kypsiä, siirretään sivuun levyltä ja lorautetaan sekaan vähän oliiviöljyä.

Lautaselle laitetaan ensin keitetty pasta, sitten sienipaistos, päälle tuoretta rucolaa ja reilusti parmesaanilastuja.

.riikkis

sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Chiliterveiset


Ylhäältä alas apache, pl 260560 ja inca red drop

Helmikuussa chilinsiemeniä istuttaessa kuvittelin kasvattavani chilit parvekkeella ruukkupuutarhassa. Aina homma ei mene suunnitelmien mukaan ja ennen juhannusta taimet joutuivat oikeaan kasvihuoneeseen. Kasvihuone on osoittautunut tosi hyväksi, mutta sen myöhäinen valmistuminen ja siten kasvien sinne siirtäminen näkyy myöhäisessä satokaudessa. Tomaatit ja suurin osa chileistä ovat edelleen vihreitä. Tarvitaan siis vielä aurinkoisia päiviä ja lämpimiä öitä...


Vaikka miten yritin olla järjestelmällinen ja pitää lajikkeet selvillä, onnistuin kuitenkin lopulta sotkemaan osan niistä. Kun kaikki taimet eivät mahtuneet kasvihuoneeseen, jätettiin osa altakastelevaan parvekelaatikkoon lasikuistille. Hyvin ne ovatkin siinä pärjänneet. Kaksi on ihan selkeästi apachea ja tämä kolmas ilmeisimmin pink habanero.



Inca red drop tekee paljon pieniä chilejä. Osa on puoliksi syöty ja syyllinenkin löytyi etsinnäin jälkeen ydestä palosta: pullea vihreä toukka! Miten ne syövät chiliäkin?



Paras sato näyttää tulevan koko ajan parhaiten kasvaneesta pl 260560:sta. Istutin kasvihuoneeseen neljä tainta ja niistä onkin muodostunut melkoinen chiliviidakko. Vihreitä palkoja on ihan hurjan paljon, osa alkaa jo onneksi punertaakin. Tämä lajike on tosi mieto, melkein kuin tavallinen paprika mutta hyvällä jälkipotkulla. Tästä voisi vaikka keittää salsaa yhdessä tomaattien kanssa.



Tomaatteja istutin alkukesällä yhden tavallisen, kaksi kirsikkatomaattia ja alle kaksi pientä ruukkutomaattia. Viimeksi mainitut täytyi siirtää pois isojen tomaattien varjosta, joten kasvihuoneeseen jäi kolme tainta. Kirsikkatomaateissa on valtavia terttuja vihreitä pikkutomaatteja. Ostimme kasvihuoneeseen pakkasvahdinkin, josko sillä saisi pidennettyä kasvukautta sen verran että tomaatit ehtisivät kypsyä. Tähän saakka yöt ovat onneksi olleet tosi lämpimiä.

.riikkis

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Pätkiskakku on ihan parasta


Sunnuntaina piti kehittää jotakin tarjottavaa aitatalkoisiin. Leipominen ei ole mikään mun ykköshuvi, mutta sitten muistin pätkiskakun! Mahtavan hyvä ja syntyy ilman ihmeellisiä kommervenkkejä. Ei tarvitse edes sotkea sähkövatkainta. Suklaan sulattaminen on tietenkin oma hommansa, mutta vesihauteessa sekin onnistuu aika näppärästi.

Ohjeesta on varmaan monia variaatioita, mutta alkuperäinen (?) löytyy tästä. Ripottelin lopuksi kakun päälle Marianne-raetta ja se sopikin tarkoitukseen oikein hyvin.

.riikkis

Kantarellisoppa


Kesä ja alkusyksy ovat olleet sienten puolesta ihan mahtavia. Olen palannut melkein joka päivä koiralenkiltä taskut täynnä kantarellejä. Pussiahan ei voi ottaa mukaan, koska silloin ei löydä sieniä. Taikausko todettiin hölynpölyksi kun mukaan otettu kaupan hedelmäpussi on täyttynyt lenkillä noin puolilleen. Osa sienistä on pakastimessa ja on niitä syötykin aika ahkerasti.

Tein tänään varmaan ekaa kertaa koskaan kantarellikeittoa ja osui kyllä aika nappiin. Ohje löytyi Hesarin ruokatorstaista, eikä sitä muunneltu kuin vaihtamalla kanaliemi kasvisliemeksi ja valkopippuri mustapippuriksi. Kas näin (annos neljälle):

200 g kantarelleja
1 sipuli
50 g voita
5 dl kasvislientä
3 dl kuohukerma
suolaa ja mustapippuria

Sienet pilkotaan ja käännellään pannulla kunnes neste on kiehunut pois. Sekaan laitetaan voi ja pilkottu sipuli. Kuullotetaan hetki. Sekaan kaadetaan kasvisliemi (5 dl vettä plus kasvisliemikuutio), kuohukerma ja mausteet. Annetaan kiehua hiljalleen puoli tuntia. Lopuksi soseutetaan sauvasekoittimella. Mietin ensin että miksi ihmeessä, mutta oikeasti sopasta tuli tosi kuohkea tällä menetelmällä.

.riikkis

maanantai 24. elokuuta 2009

Oi ihana Budapest!


Ensimmäinen kuva menee langokselle,
ainoalle oikealle festarimätölle
(uppopaistettu leipä, ranskankermaa, juustoa, valkosipulia)

Kahtena peräkkäisenä kesänä Unkarin pääkaupungissa Budapestissä aikaa viettäneenä alan lämmetä ihan oikeasti kaupungin ravintolatarjonnalle. Hyvää perussettiä, seassa paljon hauskoja erikoisuuksia ja hintataso meikäläiseen verrattuna varsin kohtuullinen. Budan jälkeen Prahan ravintolat olivat kerta toisensa jälkeen pettymys. Piste Budalle siis.



Tällaisen juustohiiren näkökulmasta ruokalistat ovat ilahduttavia. Paistettua juustoa löytyy usein camembertiä, savujuustoa ja tavallista. Kylkeen grillattuja kasviksia ja tartar-kastiketta.


Syötiin yhtenä päivänä ketjuravintola Planet Sushissa lounasta. Valikoima oli yllättävän laaja ja ruoka hyvää. Jälkkäri oli paras naismuistiin: makirullia suklaasta, mansikoista ja hedelmistä. Rullat oli päällystetty mantelilastuilla ja lautaselta löytyi vaniljakastiketta. Ihan taivaallista.

Saman ketjun jenkkityylinen T.G.I Fridays´s on sekin ihan jees. Mutkatonta jenkkiruokaa, erikoisuutena jaakosta (lue: Jack Danielsista) valmistetut kastikkeet ja dipit. Ruokien innostamana oli aivan pakko ostaa kentältä mukaan oma jaakkopullo. Ihan kastikkeeksi vain.

Positiivinen löytö on Magyar utcalla sijaitseva Ruben -niminen ravintola. Minä valitsin monipuoliselta listalta lohimedaljongin tuorepastapedillä ja annos oli oikein mainio. Kuten myös jälkkäri creme brulékin. Viiniä saa seurueelle kätevästi isossa pullossa ja kohtuulliseen hintaan. Rubenissa alkuruoka, pääruoka, jälkkäri, vesi ja muutama viinilasi kustansivat reilut 15 euroa. Lounasaikaan paikasta löytyy edullinen kolmen ruokalajin lounassetti. Harmi ettei ehditty testata.

Muutaman varsin erikoisenkin ravintolan onnistuimme löytämään. Marxim Pub tarjoaa kommarihenkisiä pizzoja varsin autenttisessa ympäristössä. Sisustuksena on käytetty esimerkiksi piikkilankaa. Ruoka jää vähän sisustuksen varjoon, pizzat eivät ainakaan meidän käyntipäivänä olleet kovin kummoisia.

Dzungelissa
puolestaan pääsee valitsemaan istumapaikkansa joko merestä, savannilta, viidakosta tai piraattiluolasta. Sisustuksena löytyy isoja akvaarioita, kasveja sekä seinän kokoinen liskoterraario. Sisustus on tosi hieno, mutta pääruoat olisivat voineet olla parempiakin. Alkupalaksi syöty valkosipulikeitto ja erilaisilla tahnoilla päällystetyt leivät olivat kyllä oikein hyviä.

Hauska ravintolasuora löytyy Dob utca -nimiseltä kadulta. Katu oli molempina kesinä meidän lähikatumme, eli ravintolat tuli testattua useampaan kertaan. Melkein kadun päästä (Dob utca 60) löytyy supersympaattinen Pertu café. Valikoima on juomavoittoinen, muutamia leipiä ja croissantteja löytyy kylkeen. Omistaja on muuten mainio neuvoja kaupunkiin liittyvissä asioissa. Reittiä voi kysyä vaikkapa paikallisten suosimaan kauppahalliin.


Läheltä Pertua samalta puolen katua löytyy intialainen Shalimar. Keittiössä hääräävät oikeat intialaiset ja siltä ruoka maistuukin, ihan aitoa settiä. Ruoka on varsin kohtuuhintaista; palak paneer, puolikas osuus riisikulhosta ja naanleivästä, lasi viiniä ja toinen soodavettä kustansivat 12 euroa.


Tien vastakkaiselta puolelta löytyy ruokapaikan ja baarin yhdistelmä Bar Ladino. Listalla on sekä aamiaista, lounasta että illallistakin. Aamiaisesta testattiin pinaatti-vuohenjuustomunakas ja lounaasta kolmen ruokalajin setti. Lounas irtoaa hintaan 1190 paikallista rahaa eli noin viidellä eurolla. Kolmeen ruokalajiin saa esimerkiksi alkusalaatin, päivän pastan ja jälkkärin. Hinta-laatusuhde on enemmän kuin kohdallaan.


Tämän kesän reissun aamiaispaikaksi vakiintui sympaattinen Cafe Spinoza (Dob utca 15). Aamiaislistalla oli kolme eri vaihtoehtoa, sen lisäksi valikoima bageleita ja täytettyjä patonkeja. Kahvi oli (kuulemma) kelvollista ja viimeisenä aamuna tuli testattua teekukasta haudutettu teekin. Harmi vaan hyvä tee meni hukkaan paikalliseen pahanmakuiseen vesijohtoveteen tehtynä... Iltaisin Spinoza tarjoaa elävää pianomusiikkia.


Viimeisenä iltana löydettiin sympaattinen teehuone ja -kauppa, Zöld Teknös Barlangja (mitä ikinä tarkoittakaan), joka myy irtoteetä laajasta ja erikoisesta valikoimasta. Myynnissä oli esimerkiksi cannabisteetä ja tryffeliteetä. Paikasta saa vuokrata oman rauhallisen ihanasti sisustetun huoneen ja tilata sinne pannullisen teetä. Käyntikortin mukaan paikka on valittu European Tea Associationin Vuoden parhaaksi teehuoneeksi 2008. Paikka löytyy osoitteesta Jokai utca 14 ja on ehdottomasti vierailemisen arvoinen.

Kaikella syömisellä on tietenkin hintansa. Kahden viikon jälkeen vaaka näyttää +3 kg. Taidankin hoitaa muutaman viikon lounaat salaatilla ja kasvissosekeitolla.

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Sienirisotto


Tuli syötyä viikolla Prahassa erinomaista sienirisottoa. Siitä sitten idea omaan vastaavaan ja yritys laittaa paremmaksi. Sienet (tällä kertaa tatit ja kantarellit) löytyivät metsästä melkein talomme takapihalta ja muut ainekset olikin jo valmiina kaapissa. Eikun tuumasta toimeen.

2,5 dl risottoriisiä
2 dl voissa paistettuja metsäsieniä (paistettuina siis, tuoreena tuplasti tai triplasti)
20 cm purjoa
2,5 dl raastettua parmesaania
oliiviöljyä
pippuria
3/4 dl martini biancoa
1 rkl sitruunamehua
2 rkl vähäsuolaista soijakastiketta
puoli tl sahramia
nippu ruohosipulia
pari oksaa sitruunamelissaa

Ensin kannattaa kerätä ne sienet, perata ne ja paistaa voissa pannulla valmiiksi. Valmiit sienet voi laittaa seuraavaksi sivuun odottamaan ruuan valmistumista. Varsinainen risoton tekeminen aloitetaan pilkkomalla purjo pannulle kuuman oliiviöljyn sekaan ja heittämällä siihen heti perään riisit. Niitä saa paistaa pannulla kolmisen minuuttia jotta riisit saavat kiiltävän pinnan.

Riisien päälle laitetaan soijakastike sekä martini bianco ja annetaan olla pannulla muutama minuutti kunnes nesteet ovat haihtuneet. Tämän jälkeen voi lisätä pilkotun sitruunamelissan, pippuria ja desin kuumaa vettä. Vesen lisäämistä jatketaan aina kun edellinen vesi on imeytynyt riiseihin ja niin kauan kunnes riisi on kypsää. Kypsän riisin sekaan lisätään sienet, ruohosipulisilppu, sitruunamehu ja parmesaaniraaste sekä lisää pippuria mausteeksi.

Homma oli siis helppo kuin mikä, mutta aikaa meni tunti. Sapuskaa riittää kolmeen annokseen ja oli todella hyvää. Parempaa kuin se Prahassa syöty....

-Pauli-

torstai 30. heinäkuuta 2009

Savulohisalaatti


Perussettiä, mutta lisätään silti. Kesällä jos/kun on kuuma, ei oikein tee mieli mitään tuhtia ruokaa. Silloin ruokaisat salaatit toimivat hyvin. Meillä homma menee yleensä niin, että ensin syödään lohta perunoiden kanssa ja loppu menee pastaan tai salaattiin.

Salaatin ainekset menee näin:

pala savulohta (ellei savusta itse, niin kannattaa luottaa Heimon kalaan)
salaattia ja rucolaa
kurkkua
tomaattia
keitetty kananmuna
ruohosipulia

Kastike:

3 rkl oliiviöljyä
1 rkl balsamicoa
loraus sitruunamehua
mustapippuria, suolaa

.riikkis

keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Mansikoita!


Vähän laahaa perässä nämä blogipäivitykset, mutta maalaisen kaikki aika tuntuu menevän pihatöihin. Siis se aika, mitä ei vietä työpaikalla. Ostin ensimmäistä kertaa elämässä mansikoita pakastamista varten. Piti tietenkin aloittaa vaatimattomalla 10 kg satsilla. Meillä on siis uuden asumuksen myötä iso arkkupakastin, joka on ollut melkein tyhjillään tähän saakka.

Kymmenestä kilosta riittää mansikoita moneen käyttöön. Suurin osa pakastettiin talvea ja mansikkamargaritoja varten. Ei meillä ihan rehellisesti sanottuna pakastemansikoita muuhun kulu. Mutta pitäisikö edes? Pieni satsi dipattiin suklaaseen (levy valkoista suklaata palastellaan pakastepurkkiin, joka asetetaan puolillaan vettä olevaan kattilaan. Vettä kuumennetaan kunnes suklaa sulaa. Sekaan lorautetaan vähän kermaa. Eli suomeksi sanottuna sulattaminen vesihauteessa). Pauli halusi pilkkoa sekaan kaksi pätkistä ja sehän vasta antoikin suklaalle hyvän säväyksen.


Kolmas mansikoiden käyttötapa olikin aika hc tähän meidän talouteen: keitin mansikka-raparperihilloa! Syystä että terveysvillityksen kourissa meillä syödään aamiaisella mysliä (sitä marsunruokamallia eikä suinkaan mitään muromysliä) ja maustamatonta jugurttia. Ihan hyvää, mutta vaatii vähän hilloa sekaan. Mansikkahillon ohje menee näin:

10 dl raparperia
1,6 l mansikoita
2 rkl vettä
5 dl hillosokeria

Kattilaan laitetaan kuoritut ja pilkotut raparperit. Lisätään vielä mansikat ja tilkka vettä. Vaikka miten tekisi mieli, vettä ei kannata laittaa yhtään enempää. Sitä nimittäin irtoaa aineksista muutenkin. Annetaan mehustua noin 10 min ja sen jälkeen lisätään hillosokeri ja sekoitetaan kunnolla. Annetaan kiehua miedolla tulella noin 10 min. Valmis! Jäähdytetään heti ja lapataan joko kuumennettuihin lasipurkkeihin tai sitten muovirasioihin ja pakastetaan.

.riikkis

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Kauravuokaleipä


Nyt kun kauppaan ei ole enää kävelymatka, saattaa joku tärkeä ruoka-aine loppua yllättäen. Ei sitä jotenkin osaa edelleenkään oikein varautua. Nopea leipäohje on pelastanut monta kertaa pulasta. Tässä ei edes tarvitse tunkea käsiä taikinaan tai kohottaa montaa kertaa. Sopii mulle. Leipävuoka tosin täytyy löytyä, itse hankin sen Ikeasta huikeaan 1,50 € hintaan.

Ohje löytyi netistä ja muokkailin sitä hieman:

5 dl vettä
1 1/2 dl kaurahiutaleita
6 1/2 dl sämpyläjauhoa
1 pss kuivahiivaa
loraus oliiviöljyä
1 tl suolaa
öljyä tai voita vuoan voiteluun
päälle seesamin- tai unikonsiemeniä

Kaurahiutaleet ja vesi kipataan kulhoon ja annetaan olla hetki. Kuumennetaan mikrossa noin puoli minuuttia. Sekoita jauhot ja kuivahiiva toisessa kulhossa ja hämmennävaikka puuhaarukalla liemen sekaan. Lisää suola ja loraus oliiviöljyä. Sekoita nopsasti taikinaksi.

Voitele noin puolentoista litran vetoinen leipävuoka ja kaada taikina sinne. Anna kohota (minä kohotan muuten aina mikrossa, eipä saa taikina vetoa tällaisessa vanhassa puutalossakaan!) puolesta tunnista tuntiin. Ripottele siemenet kohonneen leivän päälle ja paista 225 asteessa uunin alatasolla noin 30 min.

.riikkis













keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Mutsin mustikkapiirakka


En tiedä onko se tämä maalaismiljöö vai mikä, mutta innostuin lähtemään tänään poimimaan mustikoita. Hyötyliikunnastahan se menee, puolentoista tunnin metsälenkillä saa juoksutettua koirat väsyksiin, kerättyä piirakkamustikat ja vähän kanttarellejäkin. Kätevää.

Ohjeen saamiseksi oli pakko ottaa puhelu mutsille. Minun mielestä murotaikinapohjainen mustikkapiirakka on ainoa oikea. Niillä pullaversioilla voi heittää vaikka vesilintua. Ohje löytyi melkein ulkomuistista ja piirakka valmistuu uuniinlaittokuntoon noin viidessä minuutissa.

Kas näin:

Sekoita ensin kulhossa 3 dl vehnäjauhoa, 1 dl sokeria, 1 tl leivinjauhetta ja 100g sulatettua margariinia. Ota taikinasta noin desin verran erilleen ja lisää kanamuna. Sekoita nopsasti tasaiseksi. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Kippaa päälle noin puoli litraa mustikoita. Ripottele lopuksi päälle se erilleen otettu taikinaosa. Paista 200 asteessa noin 30 min.

Maistuu parhaalta vähän jäähtyneenä vaahdotetun vaniljakastikkeen kanssa.

Vaikka mustikoiden kerääminen oli niin nihkeää puuhaa kuin lapsuudesta muistinkin, saattaa sitä mustikkapiirakan eteen joutua toisenkin kerran mättäille kyykistelemään...

.riikkis

maanantai 13. heinäkuuta 2009

Täytetyt avokadot


Olen syönyt joskus jossakin täydellisiä katkarapu-avokadoja ja metsästänyt ohjetta siitä lähtien. Tämä lähinnä omasta päästä kyhätty viritys ei ollut mikään täydellinen, mutta toimiva. Täydellisen ohjeen metsästys jatkukoon siis. Sitä odotellessa nämä menee ihan hyvin uusien perunoiden ja savulohen seurassa.

Ainekset:

avokado
desi katkarapuja
1/2 dl kermaviiliä
1/2 dl majoneesia
joku 3 rkl tuoretta korianteria silputtuna
mustapippuria, suolaa
sitruunamehua

Halkaise avokado ja ota kivi pois. Koverra sisus ja leikkaa se kuutioiksi. Lorauta kuutioiden päälle sitruunamehua tummumisen estämiseksi. Sekoita kulhossa avokadokuutiot, kermaviili, majoneesi, sulatetut katkaravut ja korianterisilppu. Sekaan vähän suolaa ja mustapippuria. Lusikoi lopuksi täyte koverrettujen avokadopuolikkaiden sisään.

.riikkis

sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Sunnuntain päänräjäytys: mansikkabrita


Jos kaverin kolmekymppisten jälkeisen aamun sukulaisvierailu ei muuten tarjoa tarpeeksi haastetta, niin kannattaa ehdottomasti alkaa väsäämään elämänsä ensimmäistä brita-kakkua. Ohje saa kaiken kuulostamaan ihan superhelpolta, mutta marengin tekeminen elämänsä ensimmäistä kertaa hieman eilisen oloisena ei ole ehkä maailman paras idea. Siinä sai Paulikin pienet valitukset, kun erotteli kananmunat sen verran huonosti.

Lopputulos onnistui kaikesta huolimatta ja olihan se aivan valtavan hyvää. Minä en oikein tykkää rahkasta, joten korvasin täytteen rahkapurkin purkilla vaahtoutuvaa vaniljakastiketta. Ei kyllä vaahtoutunut kamalan hyvin ainakaan kuohukerman sekaan heitettynä, eli ehkä ensi kerralla kannattaa vaahdottaa erikseen ja sitten vaan yhdistää?

Ohje löytyy tästä ja vieläpä erittäin seikkaperäisenä. Maku-lehdellä on kyllä hyväksi havaittuja reseptejä. Meillehän tulee molemmat, sekä Glorian ruoka ja viini että Maku ja täytyy myöntää, että jälkimmäisen hieman käytännönläheisemmät ohjeet on useammin kokeilussa.

.riikkis

lauantai 11. heinäkuuta 2009

Perussettiä: kasvislasse


Kasvislasagne on sellainen perusruoka, mutta läheskään aina siitä ei tule kovin erikoista. Monenlaisia ohjeita on testattu ja viritelty, mutta usein lasse jää vähän kuivaksi. Lauantaina homma meni kuitenkin nappiin paremmin kuin hyvin. Ehkä parasta koskaan tekemääni lasagnea.

Ainekset:

munakoiso
punasipuli
kolme isoa herkkusientä
puoli purkkia punaista pestoa
täysjyvä-lasagnelevyjä
juustoraastetta
suolaa, mustapippuria, chiliä

Munakoiso siivutetaan ja itketetään vartin verran (lue: siivujen päälle ripotellaan suolaa ja annetaan olla vartin verran, kunnes suola pyyhitään pois). Kasvikset kuutioidaan ja freesataan pannulla oliiviöljyssä. Sekaan lisätään vähän suolaa, mustapippuria ja chilijauhetta. Lopuksi puoli purkkia punaista pestoa.

Tomaattikastike:

purkki tomaattimurskaa (Mutti on parasta)
kolme tomaattia kuutioituna
kourallinen tuoretta basilikaa ja timjamia
kolme valkosipulinkynttä
suolaa, mustapippuria, ripaus sokeria

Kasarissa kuumennetaan loraus oliiviöljyä ja puristetaan valkosipulinkynnet sekaan. Freesataan hetki ja sen jälkeen lisätään loput aineet. Tomaattikastike saa hautua pienellä lämmöllä koko muiden valmisteluiden ajan, eli vajaat puoli tuntia.

Valkokastike:

50g margariinia
1/2 dl vehnäjauhoa
5 dl maitoa
pari desiä juustoraastetta

Vehnäjauhot kaadetaan sulaneen margariinin sekaan ja ruskistetaan hetki. Lisätään maito ja odotetaan että kiehahtaa ja paksuuntuu. Lopuksi sekaan lisätään juustoraaste.

Vuoan pohjalle kaadetaan ensin valkokastiketta niin, että pohja peittyy. Seuraavaksi laitetaan kerros lasarnelevyjä. Levyjen päälle tomaattikastiketta ja kasvispaistosta. Sen jälkeen taas levyt, tomaattikastike ja kasvispaistos ja levyt. Loppu valkokastike kaadetaan viimeisen levykerroksen päälle ja ripotellaan vielä juustoraastetta. Paistetaan 200 asteessa uunista riippuen noin 45 min. Meidän nykyuunilla taisi mennä tunnin verran. Vanhaa kiertoilmauunia kaiholla muistellen...

.riikkis

keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Vähän uudistuneet mokkapalat


Loma saa ihmisen tekemään kummia. Koskahan olen viimeksi tehnyt mokkapaloja? Nyt oli pakko kaivaa vanha kunnon klassikko esiin ja ryhtyä tuumasta toimeen. Ohjeita selaillessa keksin päällystää palat marianne crush -rakeilla, siis sellaisella pussissa myytävällä silpulla. Toimi, todellakin! Ohje menee näin:

pohja:

3 kananmunaa
3 dl sokeria
200 g sulatettua voita tai margariinia (sisältää kuorrutukseen tarvittavan määrän, kannattaa siis sulattaa kerralla)
2 dl maitoa
5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
3 tl vaniljasokeria
3 rkl kaakaojauhetta

kuorrute:

5 dl tomusokeria
5 rkl sulatettua voita tai margariinia
6 rkl vahvaa kahvia
1 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
koristukseen puoli pussia Marianne crushia

Tekeminen ei ehkä ohjetta kaipaa, mutta kerrataan kuitenkin:

Ensin sulatetaan rasva ja annetaan jäähtyä. Munat ja sokeri vatkataan ja kuivat aineet sekoitetaan keskenään. Muna-sokerivaahtoon lisätään vuorotellen maito, kuiva-aineseos ja lopuksi rasva. Valmis! Kaadetaan syvälle uunipellille. Ja paistetaan 200 asteessa vartin verran.

Kuorrutteen aineet sekoitetaan keskenään. Kuorrute levitetään juuri uunista nostetun pohjan päälle ja lopuksi sirotellaan mariannet päälle. Annetaan jäähtyä. Leipomukset jää meillä usein syömättä ja päätyvät homeisena roskikseen. Tämä ei päädy, luulen.

.riikkis


sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

Rosvopaistikokeilu


Juhannuksen kuningasidea oli tehdä rosvopaistia. Idea ei ollut huono, mutta idean isän eli Paulin kunto oli todella huono. Eli siis niin krapulainen että joutui toimimaan ainoastaan työnjohtotehtävissä. Tunnetusti krapulassa mieli ei ole kovin pitkäjänteinen ja rosvopaisti puolestaan sitä pitkäjänteisyyttä kaipaa.

Homma lähti kuitenkin käyntiin sillä että laitettiin kilon lammasköntti marinoitumaan, mutta siihen panostus oli valmismarinadi (johtui siitä krapulasta). Marinointi olisi hyvä aloittaa edellisenä päivänä jotta lihaan saataisiin makuakin, mutta nyt se tehtiin juuri ennen kuopan kaivuuta.

Ensin siis kaivettiin joku puolen metrin syvyinen kuoppa joka vuorattiin ympäriinsä kivillä.


Kuopan päälle tehtiin nuotio jossaa poltettiin kunnon halkoja ja siinä sivussa pihan kaikki irto-oksat. Voidaan siis ajatella että tuo toimi myös meillä kokkona. Nuotiota pidettiin kivien päällä nelisen tuntia.

Neljän tunnin jälkeen nuotio poistettiin kivien päältä ja kaivettiin kivet kunnolla esiin. Kun monttu oli hyvin vuorattu niillä kivillä niin sinne jäi semmoin siisti pesä paistia varten.


Lihaköntti vuorattiin ensin tiiviisti folioon jota kierittelin siihen ympärille joku viisi kierrosta ja kun tein sen paloista niin olihan siinä paksuudessa lisäksi kaikki taitokset. Folion päälle puolestaan tuli sanomalehteä kahden hesarin verran ja ne kasteltiin dippaamalla koko hoito pihalla olevassa saavissa. Näin lehdet saatiin riittävän märäksi ettei ne syttyneet palamaan heti kuumien kivien kosketuksesta.

Liha-folio-sanomalehtinyytti asetettiin kuumien kivien muodostamaan pesään ja sen jälkeen heitettiin hiukan hiekkaa päälle.


Hiekan päälle tehtiin vielä pieni nuotio jota ei meidän porukan pyromaanit saaneet syttymään ilman marinolia. Selitys oli tietenkin piiskaava vesisade, eikä suinkaan juhannusjuoma ja surkeat selviytymistaidot nuotion teossa. Nuotiota pidettiin päällä pienellä tulella vielä 4 tuntia.


Lopuksi kaivettiin paisti ylös montustaan ja kannettiin se lapion nokassa tiskipöydälle jäähtymään. Haparoivin sormin kaivoimme paistin tulikuumasta foliosta ja maistoimme ensipuraisun. Liha oli rapeinta mitä olen koskaan syönyt, mutta olisi saanut olla ehkä ihan hiukan roseempaa. Puoli tuntia vähemmän paistamista tai isompi köntti sekä kunnon marinointi olisi tuonut toivotun lopputuloksen, mutta hyvää tämä oli näinkin. Kuvasta näkee, että ottajia lampaalle olisi kyllä riittänyt ihan eläinkunnan edustajistakin lähtien.

-Pauli-

Espanjalainen perunamunakas


Perunamunakas sopii mitä parhaiten juhannuksenjälkeiseen "kaivetaan mitä kaapista löytyy pienessä tärinässä" -fiilikseen. Oikeastikin kyse on espanjalaisten jämäruoasta, johon on heitelty kaapistä löytyneet ainekset. Meidän tapauksessa lätty jaettiin kahden ihmisen kesken ja taas jaksaa leikata nurmikkoa ja ripustaa pyykkejä.

Ainekset:

4 keitettyä perunaa
vihersipuli varsineen
aurinkokuivattua tomaattia silputtuna
vuohenjuuston ja comte-juuston jämät
5 munaa
mustapippuria, suolaa, chiliä

Munat sekoitetaan kulhossa rikki ja lisätään mausteet, tomaatit ja juustot. Pannulla kuumennetaan oliiviöljyä ja sekaan kipataan keitetyt kylmät perunat. Lisätään sipulit ja hetken paistamisen jälkeen munakasmassa. Paistellaan suht pienellä teholla kunnes munakas näyttää hyytyneen (joku kymmenisen minuuttia ehkä) ja sen jälkeen käännetään lätty. Kääntäminen on homman haasteellisin vaihe ja menee niin, että pannun päälle laitetaan kanneksi iso lautanen ja pannu keikautetaan ympäri siten että mukanas jää lautaselle. Siitä se sitten liu´utetaan takaisin pannulle ja paistellaan toista puolta vielä hetkinen (noin viisi minuuttia). Valmis!

Munakkaan voi tehdä myös raaoista perunoista. Silloin ohueksi leikatut perunaslaissit paistetaan ensin pannulla kypsiksi. Tai jos on tosi laiska, niin myös peruna-sipulisekoitus toimii. Tällaiseen satsiin menee puolet sellaisesta pienemmästä pussista.

.riikkis

tiistai 9. kesäkuuta 2009

Jallulohivartaat


Ei varmaan enää ketään yllätä että on Paulin resepti kyseessä, kun on ruokaan lirahtanut taas tippa alkomaholia. Tehtiin sunnuntai-iltana sapuskaa raskaan ikea-päivän päätteeksi ja ikea kun on niin ahdistava paikka ei ruokaa voi tehdä ilman jallua. Vartaiden kaveriksi grillattiin bataattia folionyyteissä ja niin meillä oli illallinen valmis.

Lohifilettä
Jaloviinaa, yhden tähden
Suolaa
Mustapippuria
Sitruunamehua
Valkosipulia

Leikkaa lohifileestä nahka pois ja pilko isoiksi kuutioiksi. Marinoi kuutiot listan lopuilla aineksilla. Jaloviinaa voi laittaa oman maun mukaan. Me laitettiin ihan vaan muutama sentti kun oli kyseessä kuitenkin sunnuntai-ilta. Anna lohien marinoitua pari tuntia ja iske ne sen jälkeen märkiin varrastikkuihin. Kaasugrillissä niitä sai pitää 10 min kun kansi oli kiinni.

Oli muuten todella hyvää ja miksi ei olisi ollut, kun oli kerran muusikkojuoma marinaadina.

-Pauli-

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Kaikkea sitä: raparperimehu


Jos joku olisi sanonut vuosi sitten että tulen lähitulevaisuudessa keittelemään raparperimehua, en olisi uskonut. Tässä sitä kuitenkin ollaan. Ohje löytyi niin hienosta ruokalehdestä kuin Hämeen sanomat. Lopputulos oli hyvä. Sehän tässä tärkeintä onkin.

Raparperi-sitruunamehu

2 sitruunaa
1 kg raparperia paloiteltuna
1/2 kg sokeria
2 l vettä

Pestyt sitruunat leikataan viipaleiksi. Sitruunat, paloitellut raparperit ja sokeri laitetaan isoon astiaan (vaikkapa kattilaan) ja päälle kaadetaan kiehuva vesi. Annetaan olla seuraavaan päivään.

Ja kun päivä on kulunut, mehu siivilöidään ja kaadetaan kannuun. Laimennetaan vähän vedellä (noin 3/4 mehua ja 1/4 vettä) ja hörpätään.

Sokeria voi muuten aivan hyvin vähentää hieman. Olin onnistunut sekoittamaan ainekset niin, ettei kaikki sokeri ollut liuennut ja mehu oli ihan tarpeeksi makeaa. Seuraavaan satsiin ajattelin vähentää sokerin määrän johonkin 300-400 grammaan.

.riikkis