Kauravuokaleipä

Nyt kun kauppaan ei ole enää kävelymatka, saattaa joku tärkeä ruoka-aine loppua yllättäen. Ei sitä jotenkin osaa edelleenkään oikein varautua. Nopea leipäohje on pelastanut monta kertaa pulasta. Tässä ei edes tarvitse tunkea käsiä taikinaan tai kohottaa montaa kertaa. Sopii mulle. Leipävuoka tosin täytyy löytyä, itse hankin sen Ikeasta huikeaan 1,50 € hintaan.

Ohje löytyi netistä ja muokkailin sitä hieman:

5 dl vettä
1 1/2 dl kaurahiutaleita
6 1/2 dl sämpyläjauhoa
1 pss kuivahiivaa
loraus oliiviöljyä
1 tl suolaa
öljyä tai voita vuoan voiteluun
päälle seesamin- tai unikonsiemeniä

Kaurahiutaleet ja vesi kipataan kulhoon ja annetaan olla hetki. Kuumennetaan mikrossa noin puoli minuuttia. Sekoita jauhot ja kuivahiiva toisessa kulhossa ja hämmennävaikka puuhaarukalla liemen sekaan. Lisää suola ja loraus oliiviöljyä. Sekoita nopsasti taikinaksi.

Voitele noin puolentoista litran vetoinen leipävuoka ja kaada taikina sinne. Anna kohota (minä kohotan muuten aina mikrossa, eipä saa taikina vetoa tällaisessa vanhassa puutalossakaan!) puolesta tunnista tuntiin. Ripottele siemenet kohonneen leivän päälle ja paista 225 asteessa uunin alatasolla noin 30 min.

.riikkis

Mutsin mustikkapiirakka

En tiedä onko se tämä maalaismiljöö vai mikä, mutta innostuin lähtemään tänään poimimaan mustikoita. Hyötyliikunnastahan se menee, puolentoista tunnin metsälenkillä saa juoksutettua koirat väsyksiin, kerättyä piirakkamustikat ja vähän kanttarellejäkin. Kätevää.

Ohjeen saamiseksi oli pakko ottaa puhelu mutsille. Minun mielestä murotaikinapohjainen mustikkapiirakka on ainoa oikea. Niillä pullaversioilla voi heittää vaikka vesilintua. Ohje löytyi melkein ulkomuistista ja piirakka valmistuu uuniinlaittokuntoon noin viidessä minuutissa.

Kas näin:

Sekoita ensin kulhossa 3 dl vehnäjauhoa, 1 dl sokeria, 1 tl leivinjauhetta ja 100g sulatettua margariinia. Ota taikinasta noin desin verran erilleen ja lisää kanamuna. Sekoita nopsasti tasaiseksi. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Kippaa päälle noin puoli litraa mustikoita. Ripottele lopuksi päälle se erilleen otettu taikinaosa. Paista 200 asteessa noin 30 min.

Maistuu parhaalta vähän jäähtyneenä vaahdotetun vaniljakastikkeen kanssa.

Vaikka mustikoiden kerääminen oli niin nihkeää puuhaa kuin lapsuudesta muistinkin, saattaa sitä mustikkapiirakan eteen joutua toisenkin kerran mättäille kyykistelemään...

.riikkis

Täytetyt avokadot

Olen syönyt joskus jossakin täydellisiä katkarapu-avokadoja ja metsästänyt ohjetta siitä lähtien. Tämä lähinnä omasta päästä kyhätty viritys ei ollut mikään täydellinen, mutta toimiva. Täydellisen ohjeen metsästys jatkukoon siis. Sitä odotellessa nämä menee ihan hyvin uusien perunoiden ja savulohen seurassa.

Ainekset:

avokado
desi katkarapuja
1/2 dl kermaviiliä
1/2 dl majoneesia
joku 3 rkl tuoretta korianteria silputtuna
mustapippuria, suolaa
sitruunamehua

Halkaise avokado ja ota kivi pois. Koverra sisus ja leikkaa se kuutioiksi. Lorauta kuutioiden päälle sitruunamehua tummumisen estämiseksi. Sekoita kulhossa avokadokuutiot, kermaviili, majoneesi, sulatetut katkaravut ja korianterisilppu. Sekaan vähän suolaa ja mustapippuria. Lusikoi lopuksi täyte koverrettujen avokadopuolikkaiden sisään.

.riikkis

Sunnuntain päänräjäytys: mansikkabrita

Jos kaverin kolmekymppisten jälkeisen aamun sukulaisvierailu ei muuten tarjoa tarpeeksi haastetta, niin kannattaa ehdottomasti alkaa väsäämään elämänsä ensimmäistä brita-kakkua. Ohje saa kaiken kuulostamaan ihan superhelpolta, mutta marengin tekeminen elämänsä ensimmäistä kertaa hieman eilisen oloisena ei ole ehkä maailman paras idea. Siinä sai Paulikin pienet valitukset, kun erotteli kananmunat sen verran huonosti.

Lopputulos onnistui kaikesta huolimatta ja olihan se aivan valtavan hyvää. Minä en oikein tykkää rahkasta, joten korvasin täytteen rahkapurkin purkilla vaahtoutuvaa vaniljakastiketta. Ei kyllä vaahtoutunut kamalan hyvin ainakaan kuohukerman sekaan heitettynä, eli ehkä ensi kerralla kannattaa vaahdottaa erikseen ja sitten vaan yhdistää?

Ohje löytyy tästä ja vieläpä erittäin seikkaperäisenä. Maku-lehdellä on kyllä hyväksi havaittuja reseptejä. Meillehän tulee molemmat, sekä Glorian ruoka ja viini että Maku ja täytyy myöntää, että jälkimmäisen hieman käytännönläheisemmät ohjeet on useammin kokeilussa.

.riikkis

Perussettiä: kasvislasse

Kasvislasagne on sellainen perusruoka, mutta läheskään aina siitä ei tule kovin erikoista. Monenlaisia ohjeita on testattu ja viritelty, mutta usein lasse jää vähän kuivaksi. Lauantaina homma meni kuitenkin nappiin paremmin kuin hyvin. Ehkä parasta koskaan tekemääni lasagnea.

Ainekset:

munakoiso
punasipuli
kolme isoa herkkusientä
puoli purkkia punaista pestoa
täysjyvä-lasagnelevyjä
juustoraastetta
suolaa, mustapippuria, chiliä

Munakoiso siivutetaan ja itketetään vartin verran (lue: siivujen päälle ripotellaan suolaa ja annetaan olla vartin verran, kunnes suola pyyhitään pois). Kasvikset kuutioidaan ja freesataan pannulla oliiviöljyssä. Sekaan lisätään vähän suolaa, mustapippuria ja chilijauhetta. Lopuksi puoli purkkia punaista pestoa.

Tomaattikastike:

purkki tomaattimurskaa (Mutti on parasta)
kolme tomaattia kuutioituna
kourallinen tuoretta basilikaa ja timjamia
kolme valkosipulinkynttä
suolaa, mustapippuria, ripaus sokeria

Kasarissa kuumennetaan loraus oliiviöljyä ja puristetaan valkosipulinkynnet sekaan. Freesataan hetki ja sen jälkeen lisätään loput aineet. Tomaattikastike saa hautua pienellä lämmöllä koko muiden valmisteluiden ajan, eli vajaat puoli tuntia.

Valkokastike:

50g margariinia
1/2 dl vehnäjauhoa
5 dl maitoa
pari desiä juustoraastetta

Vehnäjauhot kaadetaan sulaneen margariinin sekaan ja ruskistetaan hetki. Lisätään maito ja odotetaan että kiehahtaa ja paksuuntuu. Lopuksi sekaan lisätään juustoraaste.

Vuoan pohjalle kaadetaan ensin valkokastiketta niin, että pohja peittyy. Seuraavaksi laitetaan kerros lasarnelevyjä. Levyjen päälle tomaattikastiketta ja kasvispaistosta. Sen jälkeen taas levyt, tomaattikastike ja kasvispaistos ja levyt. Loppu valkokastike kaadetaan viimeisen levykerroksen päälle ja ripotellaan vielä juustoraastetta. Paistetaan 200 asteessa uunista riippuen noin 45 min. Meidän nykyuunilla taisi mennä tunnin verran. Vanhaa kiertoilmauunia kaiholla muistellen...

.riikkis

Vähän uudistuneet mokkapalat

Loma saa ihmisen tekemään kummia. Koskahan olen viimeksi tehnyt mokkapaloja? Nyt oli pakko kaivaa vanha kunnon klassikko esiin ja ryhtyä tuumasta toimeen. Ohjeita selaillessa keksin päällystää palat marianne crush -rakeilla, siis sellaisella pussissa myytävällä silpulla. Toimi, todellakin! Ohje menee näin:

pohja:

3 kananmunaa
3 dl sokeria
200 g sulatettua voita tai margariinia (sisältää kuorrutukseen tarvittavan määrän, kannattaa siis sulattaa kerralla)
2 dl maitoa
5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
3 tl vaniljasokeria
3 rkl kaakaojauhetta

kuorrute:

5 dl tomusokeria
5 rkl sulatettua voita tai margariinia
6 rkl vahvaa kahvia
1 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
koristukseen puoli pussia Marianne crushia

Tekeminen ei ehkä ohjetta kaipaa, mutta kerrataan kuitenkin:

Ensin sulatetaan rasva ja annetaan jäähtyä. Munat ja sokeri vatkataan ja kuivat aineet sekoitetaan keskenään. Muna-sokerivaahtoon lisätään vuorotellen maito, kuiva-aineseos ja lopuksi rasva. Valmis! Kaadetaan syvälle uunipellille. Ja paistetaan 200 asteessa vartin verran.

Kuorrutteen aineet sekoitetaan keskenään. Kuorrute levitetään juuri uunista nostetun pohjan päälle ja lopuksi sirotellaan mariannet päälle. Annetaan jäähtyä. Leipomukset jää meillä usein syömättä ja päätyvät homeisena roskikseen. Tämä ei päädy, luulen.

.riikkis

Rosvopaistikokeilu

Juhannuksen kuningasidea oli tehdä rosvopaistia. Idea ei ollut huono, mutta idean isän eli Paulin kunto oli todella huono. Eli siis niin krapulainen että joutui toimimaan ainoastaan työnjohtotehtävissä. Tunnetusti krapulassa mieli ei ole kovin pitkäjänteinen ja rosvopaisti puolestaan sitä pitkäjänteisyyttä kaipaa.

Homma lähti kuitenkin käyntiin sillä että laitettiin kilon lammasköntti marinoitumaan, mutta siihen panostus oli valmismarinadi (johtui siitä krapulasta). Marinointi olisi hyvä aloittaa edellisenä päivänä jotta lihaan saataisiin makuakin, mutta nyt se tehtiin juuri ennen kuopan kaivuuta.

Ensin siis kaivettiin joku puolen metrin syvyinen kuoppa joka vuorattiin ympäriinsä kivillä.


Kuopan päälle tehtiin nuotio jossaa poltettiin kunnon halkoja ja siinä sivussa pihan kaikki irto-oksat. Voidaan siis ajatella että tuo toimi myös meillä kokkona. Nuotiota pidettiin kivien päällä nelisen tuntia.

Neljän tunnin jälkeen nuotio poistettiin kivien päältä ja kaivettiin kivet kunnolla esiin. Kun monttu oli hyvin vuorattu niillä kivillä niin sinne jäi semmoin siisti pesä paistia varten.


Lihaköntti vuorattiin ensin tiiviisti folioon jota kierittelin siihen ympärille joku viisi kierrosta ja kun tein sen paloista niin olihan siinä paksuudessa lisäksi kaikki taitokset. Folion päälle puolestaan tuli sanomalehteä kahden hesarin verran ja ne kasteltiin dippaamalla koko hoito pihalla olevassa saavissa. Näin lehdet saatiin riittävän märäksi ettei ne syttyneet palamaan heti kuumien kivien kosketuksesta.

Liha-folio-sanomalehtinyytti asetettiin kuumien kivien muodostamaan pesään ja sen jälkeen heitettiin hiukan hiekkaa päälle.


Hiekan päälle tehtiin vielä pieni nuotio jota ei meidän porukan pyromaanit saaneet syttymään ilman marinolia. Selitys oli tietenkin piiskaava vesisade, eikä suinkaan juhannusjuoma ja surkeat selviytymistaidot nuotion teossa. Nuotiota pidettiin päällä pienellä tulella vielä 4 tuntia.


Lopuksi kaivettiin paisti ylös montustaan ja kannettiin se lapion nokassa tiskipöydälle jäähtymään. Haparoivin sormin kaivoimme paistin tulikuumasta foliosta ja maistoimme ensipuraisun. Liha oli rapeinta mitä olen koskaan syönyt, mutta olisi saanut olla ehkä ihan hiukan roseempaa. Puoli tuntia vähemmän paistamista tai isompi köntti sekä kunnon marinointi olisi tuonut toivotun lopputuloksen, mutta hyvää tämä oli näinkin. Kuvasta näkee, että ottajia lampaalle olisi kyllä riittänyt ihan eläinkunnan edustajistakin lähtien.

-Pauli-

Espanjalainen perunamunakas

Perunamunakas sopii mitä parhaiten juhannuksenjälkeiseen "kaivetaan mitä kaapista löytyy pienessä tärinässä" -fiilikseen. Oikeastikin kyse on espanjalaisten jämäruoasta, johon on heitelty kaapistä löytyneet ainekset. Meidän tapauksessa lätty jaettiin kahden ihmisen kesken ja taas jaksaa leikata nurmikkoa ja ripustaa pyykkejä.

Ainekset:

4 keitettyä perunaa
vihersipuli varsineen
aurinkokuivattua tomaattia silputtuna
vuohenjuuston ja comte-juuston jämät
5 munaa
mustapippuria, suolaa, chiliä

Munat sekoitetaan kulhossa rikki ja lisätään mausteet, tomaatit ja juustot. Pannulla kuumennetaan oliiviöljyä ja sekaan kipataan keitetyt kylmät perunat. Lisätään sipulit ja hetken paistamisen jälkeen munakasmassa. Paistellaan suht pienellä teholla kunnes munakas näyttää hyytyneen (joku kymmenisen minuuttia ehkä) ja sen jälkeen käännetään lätty. Kääntäminen on homman haasteellisin vaihe ja menee niin, että pannun päälle laitetaan kanneksi iso lautanen ja pannu keikautetaan ympäri siten että mukanas jää lautaselle. Siitä se sitten liu´utetaan takaisin pannulle ja paistellaan toista puolta vielä hetkinen (noin viisi minuuttia). Valmis!

Munakkaan voi tehdä myös raaoista perunoista. Silloin ohueksi leikatut perunaslaissit paistetaan ensin pannulla kypsiksi. Tai jos on tosi laiska, niin myös peruna-sipulisekoitus toimii. Tällaiseen satsiin menee puolet sellaisesta pienemmästä pussista.

.riikkis

Jallulohivartaat

Ei varmaan enää ketään yllätä että on Paulin resepti kyseessä, kun on ruokaan lirahtanut taas tippa alkomaholia. Tehtiin sunnuntai-iltana sapuskaa raskaan ikea-päivän päätteeksi ja ikea kun on niin ahdistava paikka ei ruokaa voi tehdä ilman jallua. Vartaiden kaveriksi grillattiin bataattia folionyyteissä ja niin meillä oli illallinen valmis.

Lohifilettä
Jaloviinaa, yhden tähden
Suolaa
Mustapippuria
Sitruunamehua
Valkosipulia

Leikkaa lohifileestä nahka pois ja pilko isoiksi kuutioiksi. Marinoi kuutiot listan lopuilla aineksilla. Jaloviinaa voi laittaa oman maun mukaan. Me laitettiin ihan vaan muutama sentti kun oli kyseessä kuitenkin sunnuntai-ilta. Anna lohien marinoitua pari tuntia ja iske ne sen jälkeen märkiin varrastikkuihin. Kaasugrillissä niitä sai pitää 10 min kun kansi oli kiinni.

Oli muuten todella hyvää ja miksi ei olisi ollut, kun oli kerran muusikkojuoma marinaadina.

-Pauli-

Kaikkea sitä: raparperimehu

Jos joku olisi sanonut vuosi sitten että tulen lähitulevaisuudessa keittelemään raparperimehua, en olisi uskonut. Tässä sitä kuitenkin ollaan. Ohje löytyi niin hienosta ruokalehdestä kuin Hämeen sanomat. Lopputulos oli hyvä. Sehän tässä tärkeintä onkin.

Raparperi-sitruunamehu

2 sitruunaa
1 kg raparperia paloiteltuna
1/2 kg sokeria
2 l vettä

Pestyt sitruunat leikataan viipaleiksi. Sitruunat, paloitellut raparperit ja sokeri laitetaan isoon astiaan (vaikkapa kattilaan) ja päälle kaadetaan kiehuva vesi. Annetaan olla seuraavaan päivään.

Ja kun päivä on kulunut, mehu siivilöidään ja kaadetaan kannuun. Laimennetaan vähän vedellä (noin 3/4 mehua ja 1/4 vettä) ja hörpätään.

Sokeria voi muuten aivan hyvin vähentää hieman. Olin onnistunut sekoittamaan ainekset niin, ettei kaikki sokeri ollut liuennut ja mehu oli ihan tarpeeksi makeaa. Seuraavaan satsiin ajattelin vähentää sokerin määrän johonkin 300-400 grammaan.

.riikkis