sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Sushia, osa kaksi



Joskus harvoin tulee sellaisia vieraita, joille on ihan supervaikea keksiä tarjottavaa. Yleensä nämä tyypit on sellaisia, jotka on jo kokkailleet kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kuten vanhempani. Heitä on miltei mahdoton yllättää ruoalla. Nyt onnistuttiin sushilla, jota mutsi ei ollut maistanut koskaan ja isän kokemukset rajoittuivat Japanissa testattuun ihan aidosta raa´asta kalasta valmistettuun perinneruokaa. Luvattiin tehdä länkkäriversio ilman kalansilmiä sun muita kummallisuuksia.

Nori-arkin päälle tuli riisin lisäksi seuraavanlaisia täytteitä:

avokado-porkkana-ruohosipuli
katkarapu-tuorejuusto-kurkku
lohi-avokado-ruohosipuli
kana-porkkana-ruohosipuli

Tuorejuuston käyttäminen bongattiin Ruokasuosikit: sushi -nimisestä keittokirjasta, jossa esitellään aika länsimaisia sushi-versioita. Vai miltä kuulostavat majoneesi, munakas, rucola ja pesto? Kirjassa on kuitenkin paljon hyviä ideoita ja tuo ruohosipuli-tuorejuusto toimi mun mielestä oikein hyvin sushissa.

Sakea ei ollut, koska sakenhakija oli omien sanojensa mukaan lannistunut sakeasta lumipyrystä. Ei se mitään, aika pahaahan tuo kyseinen juoma onkin. Valkkari sai luvan hoitaa saman asian.

.riikkis

Lohi-pinaattipiirakka

Aina ei jaksa tehdä kaikkea itse ja nyt oli yksi kerta niistä. Lauantaivieraille piti saada syötävää nopsaan ja päädyttiin lohi-pinaattipiirakkaan. Pohjan virkaa sai hoidella kaupan pakastealtaasta napattu Sunnuntai ruis-perunataikina. Se on muuten hyvä tuote! Pohjastakin tulee parempi kun mukana on muuta kuin vehnäjauhoa. Voisihan tuollaisen varmaan tehdä itsekin, jos aloittaisi keittelemällä perunat ensin... No näin pääsee pari askelta helpommalla.

Ainekset:

kaksi pussia pakastepinaattia
paketti fetajuustoa
sopiva siivu savulohta
punasipuli
kaksi munaa
ruokakerma
mustapippuria, chipotle-kastiketta
piirakkapohja

Piirakkapohja sulaa noin puolessa tunnissa. Sillä välin freesataan pannulla sipuli ja lisätään sekaan sulatetut ja valutetut pinaatit ja mausteet paistellaan hetki. Piirakkapohja taputellaan vuoan pohjalle ja paistetaan ensin reilut 5 min (ihan vain siksi, että tällaisissa piirakoissa pohjalla on usein tapana jäädä raa´aksi). Sen jälkeen pohjalle levitetään sipuli-pinaattiseos, kalasiivut, fetapalat ja kerma-munaseos. Paistetaan vielä 20-25 min tai kunnes täyte on saanut vähän väriä.

Viisi henkilöä tuhosi piirakan alta aikayksikön. Hyvä siitä tulikin.

.riikkis

keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Kolmen juuston kesäkurpitsat


Tuli hiukan huono kuva kun tästä ei oikein kokonaisuus selviä. No mutta kuvassa on siis lasinen vuoka, jonka pohjalle on laitettu 10 kappaletta sentin paksuisia kesäkurpitsaviipaleita ja niiden päälle täytteet. Ja näistä tuli todella hyvää, mutta mikäs ruoka ei hyvää olisi jos siihen laittaa riittävästi juustoa. Oikeestaan koko sapuskan idea lähti jälleen kerran siitä, mitä kaapista sattuu löytymään ja juuston jämiä siellä oli.

1 kesäkurpitsa
2 herkkusientä
2 valkosipulinkynttä
1 salottisipuli
1 tomaatti
1 rkl salsaa
vuohenjuusto-ruohosipuli tuorejuustoa
aurajuustoa
parmesaania
1 rkl tomaattipyrettä
chipotlekastiketta
suolaa
pippuria

Leikkaa kesäkurpitsa sentin paksuisiksi viipaleiksi ja koverra niitä hiukan toiselta puolelta, jotta täytteet pysyy niissä paremmin. Tämän jälkeen voit asetella ne vuokaan. Seuraavaksi pilko sienet, sipuli ja valkosipuli pieneksi ja laita ne pannulle paistumaan. Mausta lähes kypsät kasvikset tomaattipyreellä, salsalla, chipotlella, suolalla ja pippurilla. Tässä vaiheessa on hyvä laittaa raa'at, täyttämättömät kurpitsat uuniin vuokansa kanssa. 175 astetta ja 7 minuuttia.

Kun kurpitsat on kypsyneet sen 7 min niin voit ottaa ne uunista ja aloittaa täyttämisen. Ensin koverrettu kohta täyteen tuorejuustoa ja sen päälle pannulla tehty sörsseli. Sitten pieneksi pilkottu tomaatti, parmesanlastuja ja aurajuustoa. Takaisin uuniin n. 12 minuutiksi ja valmista on.

Me syötiin tätä kermaperunoiden kanssa kun niitäkin oli edelliseltä päivältä jäänyt, joten näin saatiin kunnon annokset. Kävisivät varmaan hyvin riisinkin kanssa, jos tekisi riisille vaikka jonkun hyvän jugurttikastikkeen. Näin taas tällä kertaa....

-Pauli-

Korianterikanaa ja dippiä


Näyttääpä tämäkin annos vaisulta. Valkoinen lautanen, jugurttikastike, valkoista riisiä ja kanafilepihviä. Hyvää se oli, vaikkei ehkä niin herkulliselta näytäkään. Pitää varmaan ostaa jonkun muunkin värisiä lautasia kuin valkoisia.

Oli kaupassa pehmeän pippurinen marinoitu kanafilepihvit tarjouksessa ja tuli sitten ostettua niitä, vaikka yleensä en mielellään marinoitua lihaa ostakaan. Nyt kun se oli niin paljon edullisempaa, niin tuli siihen sorruttua.

Homma lähti käyntiin fileiden pesulla. Ensin kaikki marinadi pois ja sitten marinoimaan uudelleen. Senkin tein helpon kautta ja käytin valmiita marinadeja. Tein sekoituksen Santa marian sweet pineapple glazesta ja Spice upin valkosipuli & korianteri marinadista. Yhdistelmä oli kyllä todella hyvä ja näin fileistä tuli erittäin maukkaita. Fileet paistoin uunissa.

Ruuan kruunasi jugurttidippi, siitäkin kirjoittaisin reseptin mutta kun en muista mitä siihen laitoin ja ainakaan kuinka paljon. Teen dipit aina fiilispohjalta ja siksi niistä on vaikea kirjoittaa reseptiä kun ei oikeesti tiedä yhtään kuinka paljon mausteita siihen laittaa. Kokeilkaa kuitenkin jotain tämän tapaista versiota:

2 dl turkkilaista jugurttia
20 sitruunamelissan lehteä silputtuna
10 basilikan lehteä silputtuna
2 cm purjon vartta pieneksi pilkottuna
1 valkosipulin kynsi
1 rkl sweet chili kastiketta
1 tl sokeria tai hunajaa
2 rkl raastettua parmesaania
liraus sitruunamehua
suolaa
pippuria
chiliä jos tuntuu ettei muuten ole maukasta.

Dipin on kuitenkin tarkoitus olla raikas ja hiukan hapan joten chilin ei tarvitse maistua läpi. Dippiä voi käyttää sekä kanan että riisin kanssa.

-Pauli-

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Soijarouhetacot afterski-henkeen



Oltiin perjantaina porukalla sappeessa laskemassa ja hyvän laskupäivän jälkeenhän ei voi muuta kuin viettää afterskitä. Siihen tarvittiin sauna, olutta, mustikkakiisseliä ja sapuskaa. Sapuskan piti olla helppo ja semmoinen joka olisi kaikkien makuun edes suunnilleen. Joten päädyimme tacoihin ja salaattiin.

Tacot:
1,5 pkt mini taco tubseja n. 20 kpl
1 pss taco spice mix, smoked chili & garlic 35g
1 tl salsa de chile chipotle kastiketta
3 dl tummaa soijarouhetta
1 prk salsaa
1 pss punainen emmental juustoraaste 150g
5 tomaattia
1 prk guacamole dippiä

Tacojen teko aloitettiin keittämällä soijarouhe 7 dl:ssa vettä tacomausteseoksen kanssa. Keitin sitä n. 10 min ja sen jälkeen paistoin vielä pannulla ainakin 5 min ja lisäsin siihen chipotlekastikkeen. Tacokuorien pohjalle laitoin ensin ruokalusikallisen salsaa ja päälle 2 rkl soijarouhetta. Sen jälkeen 175 asteiseen uuniin n. 10 minuutiksi. Muut ainekset laitoimme pöytään esille josta kaikki saivat lisäillä niitä mielensä mukaan. Tomaatit pilkottiin aika pieniksi. Kattauksestakin tuli hieno kun oli useita kulhoja pöydässä.

Salaatin teko aloitettiin kastikkeella:
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl vaaleaa balsamicoa
liraus sitruunamehua
1 puristettu valkosipulin kynsi
suolaa
pippuria

Salaatti:
1 pss jäävuorisalattia
1/3 hunajameloni
200g fetaa
1 dl paahdettuja cashewpähkinöitä
valmiin salaatin päälle kastike

Ruokaa tuli niin paljon että riitti hyvin viidelle nälkäiselle ja itse sain vielä seuraavana päivänä kolme tacoa iltapalaksi. Soijarouheen tilallehan voi laittaa jauhelihaa. 600g on varmaan aika vastaava määrä. Meistä kun yksi oli kasvissyöjä niin tyydyimme rasvattomaan soijarouheeseen.

-Pauli-

Paulin mustikkakiisseli


Tässä kuvassa on Paulin mustikkakiisseli. Kiisseli on mintun ja mustikan makuinen pehmeä ja raikas alkoholipitoinen mustikkajuoma. Juoma toimii hyvin tarkoituksessa jossa otetaan nopeita nousuja tai poistetaan orastavaa krapulaa. Sopii siis myös aamiaiseksi esimerkiksi festareilla. Juoma nautitaan kylmänä.

Ainekset: 4cl Talvisota-minttuvodkaa ja loppu shottilasi Valion mustikkakeittoa.

Juoman kannattaa antaa olla valmiina noin minuutin jotta ainekset sekoittuvat oikein. Alkumaku on kirpeän minttuinen mutta perässä tuleva mustikka vie suusta kaiken poltteen pois.

-Pauli-

Mustajuurigratiini

Lainasin kirjastosta Roland Perssonin kirjan "Juuri kuten haluatte", josta löytyy nimensä mukaisesti juuresruokia. Suurin osa ohjeista on mun mielestä vähän turhaa hifistelyä, mutta tämä gratiini vaikutti hauskalta. Ja koska en ollut tehnyt aiemmin mustajuuresta mitään, mutta onnistuin löytämään niitä Prismasta, niin sunnuntairuoka oli siinä.

Mustajuurigratiini (4 annosta)

800 g mustajuuria
150 g korvasieniä tai huhtasieniä (minä laitoin ihan vaan herkkusieniä)
50 g voita
2 salottisipulia
200 g purjosipulia
1 rkl vehnäjauhoa
2 dl kanalientä (laitoin kasvislientä)
3 dl kermaa
1 munankeltuainen
50 g raastettua parmesaania
suolaa, pippuria

Pese ja kuori mustajuuret. Leikkaa ne 5 cm pituisiksi paloiksi ja keitä pehmeiksi suolavedessä (noin 20 min). Puhdista sienet ja pilko salottisipuli. Leikkaa purjo sentin paloiksi. Paista sieniä voissa ja lisää sekaan salottisipuli. Paista vielä hetki ja ripottele ruokalusikallinen jauhoa sekaan.
Lisää kasvisliemi ja keitä hetken aikaa. Lisää kerma ja keittele kokoon muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla (minusta tämä ei kaivannut enää ekstrasuolaa). Lisää sekaan purjot ja munankeltuainen.

Laita mustajuuret vuokaan ja kaada sienikastike päälle. Ripottele päällimmäiseksi raastettu parmesaani. Paista 225 asteessa hetken, että juusto saa vähän väriä pintaan.

Tehtiin tätä lohen lisäkkeeksi ja oltiin molemmat samaa mieltä, että toimisi varmaan vaalealihaisen kalan kanssa paremmin. Mustajuuri maistuu vähän parsalta ja kirjan mukaan sitä sanotaankin köyhän miehen parsaksi. Kirja kertoo senkin, että mustajuurta on viljelty Suomessa 1700-luvulta alkaen. Kilon pussista jäi vielä vähän yli, joten täytyypä testata vielä sosekeittoa.

.riikkis

Caipirinha -juustokakku


Elämäni ensimmäinen juustokakku! Torstaina tuli sellainen fiilis, että perjantain afterski -menoon voisi tehdä juustokakun. En ollut koskaan aiemmin moista tehnyt ja epäilykseni asian suhteen oli, että homma on liian suuritöistä ja tarkkaa. Aikani googletettua tulin siihen tulokseen, että voisihan sitä aina kokeilla. Tarpeeksi yksinkertainen ohje löytyi Hellapoliisista ja osoittautuikin ihan mainioksi.

Kakkuun tarvitaan:

Pohja:
200 g piparkakkuja tai digestivejä murustettuna
100 g voita tai margariinia sulatettuna

Täyte:
5 liivatelehteä
2,5 dl Flora vispiä/kermaa vaahdotettuna
200 g vaniljan makuista tuorejuuston tyyppistä kasvirasvavalmistetta
1 pss Santa Marian Caipirinha Drink Mix -seosta
3 dl tomusokeria
1 rkl vaniljasokeria
1/2 dl kylmää vettä

Ensin tehdään pohja. Keksit laitetaan pakastepussiin ja nuijitaan vaikka lihanuijalla murusiksi. Kannattaa muuten käyttää sitä puista päätä, eikä metallista. Minun rouhimisoperaatio nimittäin päättyi pussin hajoamiseen. Sulatettu voi sekoitetaan keksimurusiin ja taikina taputellaan irtopohjavuoan pohjalle, mihin on ensin viritetty pohjan kokoinen leivinpaperi (ilman tätä kakku ei irtoa vuoasta, eli suhteellisen kannattava toimenpide).

Täyte tehdään vatkaamalla kerma ja sekoittamalla siihen tuorejuusto, drinkkimix, tomusokeri ja vaniljasokeri. Liivatelehdet liotetaan kylmässä vedessä täytteenteon ajan. Sen jälkeen ne puristetaan kuivaksi ja sekoitetaan puoleen desiin kiehuvaa vettä. Mutta ei siis kuitenkaan missään nimessä keitetä. Liivatevesi saa jäähtyä hetken ja sitten se sekoitetaan hitaasti muuhun täytteeseen. Valmis täyte laitetaan kakkuvuokaan ja kakku jääkaappiin hyytymään vähintään neljäksi tunniksi.

Mietin kuumeisesti että millä tuon ällöttävän liivatteen voisi korvata, mutta en keksinyt. Liivatehan valmistetaan sian nahasta ja näin lihattomalla ruokavaliolla kuulostaa vähän inhottavalta. Toisaalta liivatetta löytyy myös monista karkeista ja eläinperäistä juoksetetta juustoista... Jos olisi oikeasti tarkka näissä, niin menisi vähän vaikeaksi. Mutta kaikki kunnia niille, jotka jaksavat!

Kakusta tuli oikein mainio ja limen makuisena se sopi afterskin meksikolaiseen teemaan. Aloin heti miettiä, miten siihen voisi kesällä siivuttaa mansikoita päälle... Ihan loistavaa varmasti! Mutta koko juustokakkuoperaatio yllätti helppoudella ja nopeudella. Aikaa meni saman verran kuin johonkin ihan perusporkkanakakkuunkin.

.riikkis

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Indonesiahenkinen nuudeliwokki



Maanantaina tein tuommoisen viiden hengen annoksen wokkia. Wokkia on tullut tehtyä ennenkin mutta nyt jotenkin onnistui todella hyvin. Wokkiin tarttee aika paljon aineksia, mutta tekeminen on helppoa kun vaan jaksaa pilkkoa.

1 vihreä chili
3 valkosipulinkynttä
3 salottisipulia
1 porkkana
5 herkkusientä
3 munaa
1 pieni kiinankaali
3 kerää porkkananuudeleita
1 rkl kalakastiketta
suolaa
mustapippuria
kourallinen cashewpähkinoitä
1 tl inkivääritahnaa
1 tl sitruunaruohotahnaa
3 rkl maustettua wokkikastiketta tai 2 rkl soijakastiketta
250g katkarapuja

Homma alkaa pähkinöiden paahtamisella ja nuudeleiden keittämisellä. Paahdetut pähkinät sivuun ja sitten wokin tekoon. Pilko chili ja valkosipulit todella pieneksi ja pistä hetkeksi wokkipannuun reiluun öljymäärään paistumaan. Lisää pilkotut sipulit ja porkkanat. Paista hetki ja lisää herkkusienet. Kun kasvikset on lähes kypsiä niin lisää kolme munaa, joiden rakenteen olet rikkonut jo valmiiksi vaikka lasissa. Sekoita ja munat wokin sekaan ja lisää pilkottu kiinankaali ja mausteet. Paista ja sekoittele hetki, kunnes lisäät kypsät nuudelit ja pähkinät. Kun wokki on lähes valmis, lisää vielä sulat katkaravut ja sekoita ne wokkiin.

Pannu pöytään ja syömään. Me ollaan ostettu Indonesiasta makeaa soijakastiketta ja chilikastiketta, joita sielläkin käytettiin pöytämausteena. Lisäillään sitten niitä jos ei ole valmiiksi tarpeeksi tulista. Ensi kerralla koitan tehdä perinteisen thaimaalaisen pad thai -wokin tai sitten soijasuikalewokin. Pad thaihin olisi kyllä semmoinen hyvän oloinen kastike valmiina.

-Pauli-

Superleipä tonnikalasta


On tullut tehtyä tänne lohi-ciabatta joskus aikaisemmin. Tämä on melkein sama leipä, mutta nyt tonnikalapihvistä. Ensin pitäisi sulattaa tonnikalapihvit, ellei ole sattunut kalatiskiltä ostamaan valmiiksi sulatettuja pihvejä. Suomesta kun ei täysin tuoretta pihviä saa. Sulaneeseen tonnikalaan hieroin hiukan pippuria, suolaa ja chipotlekastiketta. Pihvi sai marinoitua jonkin aikaa ennen paistamista. Ainakin sen mitä uuni lämpiää. Pihvistä tulee hyvä kun paistaa sen riittävän kuumalla parilapannulla. Jos vielä onnistuu saamaan kypsäksi vain kerran kääntämällä, niin aina vaan parempi.

Uunissa lämmitetään paistovalmis ciabattaleipä. Meitä kun oli kaksi, niin käytettiin vaan puoliksi jaettu pohja ja jätettiin kannet aamiaiselle. Ensin lämpimälle leivälle levitin garlic-salsaa ja sen päälle salaattia. Salaatin päälle lämmin paistettu muna, juusto ja tonnikalapihvi. Juusto on hyvä laittaa tuohon lämpimien raaka-aineiden väliin, jotta sulaa sopivasti. Me laitoimme vielä tomaattia, punasipulia ja marinoituja valkosipulinkynsiä.

Leipä riitti hyvin pääruuaksi ja voihan siihen tehdä lisäksi vielä ranskalaisia, jos epäilee ruuan riittävyyttä.

-Pauli-